AI

Tekoäly tulostaa, taiteilija maalaa

Aamun Helsingin Sanomissa oli mielipiteeni Tekoäly tulostaa, taiteilija maalaa. Tässä sama teksti varmuudenvuoksi jos Hesarin linkki ei avaudu. Se miksi en pidä tekoälyn tekemiä kuvia digitaalisina maalauksina, johtuu siitä ettei niitä maalata, kuten voidaan sanoa tehtävän erilaisia maalausohjelmia käytettäessä. Niissä maalia levitetään pikseleiden muodossa, mutta tekoälyn kanssa maalaamista ei tapahdu. Tekoäly generoi kuvan itse. Maalaamisessa on kyse maalin levittämisestä – oli tämä maali sitten sähköisessä tai fyysisessä muodossa. Wikipedian määritelmä maalaamiselle kuuluu:

Painting is the practice of applying paint, pigment, color or other medium to a solid surface called the ”matrix” or ”support".

Tekoäly tulostaa, taiteilija maalaa

Tekoälyllä tehty maalauksen kaltainen kuva ei ole maalaus.

Viime kuukausina eri medioissa on keskusteltu tekoälyn tekemistä kuvista ja maalauksista. Kuitenkin, tekoälyllä tehty maalauksen kaltainen kuva ei ole maalaus vaan tietokoneohjelmilla tehty kyberavaruudessa leijuva kuva, kuten mikä tahansa sähköisessä muodossa oleva kuvatiedosto.

Jos niin sanottua tekoälytaidetta halutaan esittää fyysisessä olomuodossa jonkinlaisena taide-esineenä, tapahtuu se tulostamisen avulla. Ja tuloste – oli se millainen tahansa – on eri asia kuin maalaus, joka lähtökohtaisesti tehdään käsityönä ja sijaitsee fyysisessä todellisuudessa.

Välttäkäämme puhumasta potaskaa ja puhukaamme asioista niiden oikeilla nimillä. Sähköiset kuvatiedostot tai tulosteet eivät taidepesupuheella maalauksiksi muutu.

Pekka Hannula

taidegraafikko, Espoo

Digitaalivedos – taidetta vai markkinagrafiikkaa?

Välillä törmää taidegrafiikan vedoksiin, joiden tekniikaksi on ilmoitettu digitaalivedos, digital print. Kyse on tulostustekniikoista, joiden avulla sähköisessä (digitaalisessa) muodossa oleva kuva painetaan (tulostetaan) jollekin pinnalle. Digitaalinen painotekniikka on parin vuosikymmen aikana kehittynyt isoin harppauksin, niin että kuvia voidaan tulostaa hyvin erilaisille pinnoille: lasille, muoville, metallille, kankaalle, paperille, kartongille jne. ja myös eri muotoisille pinnoille. Kun tulostamista sovelletaan taidegrafiikassa, niin grafiikan vedos tulostetaan vastaavalle taidegrafiikan painopaperille kuten grafiikassa muutenkin käytetään. Yleisin menetelmä on mustesuihkutulostus (pigmenttivedos).

Suhtaudun digitaalivedoksiin suurella varauksella. Taidegrafiikan ytimessä on fyysinen painolaatta, jonka taiteilija valmistaa ja josta vedokset otetaan käsityönä mekaanisen painoprässin avulla. Laatan valmistus edellyttää käsityötaitoa, piirustustaitoa ja vedosten ottaminen (vedostaminen) on oma taitolajinsa ja se on aivan oleellinen osa taidegrafiikan tekoa. Teos syntyy vedostamisen kautta. Grafiikka tulee kreikan sanasta grafein, joka tarkoittaa piirtämistä, kaivertamista ja kirjoittamista. Taidegrafiikka on piirrostaidetta. Siinä liikutaan piirtämisen ja viivojen maailmassa. Tämä on taidegrafiikan ydin.

Kun sähköisessä muodossa olevia kuvia käsitellään tietokoneella ja tulostetaan ne tulostimella, niin kyse ei ole originaalista taidegrafiikasta, vaan jonkinlaisesta markkinagrafiikasta. Tietokoneeseen, kuvankäsittelyohjelmiin – ja jatkossa yhä enemmän myös tekoälyyn – nojaava työskentely ei edellytä taidegrafiikan tekoon liittyvää käsityö-tieto-taitoa, vaan lähes kuka tahansa asiasta kiinnostunut kykenee tulosteen tulostamaan. Toivon että taitelija pysyy taiteilijana eikä muutu tässä kehityksessä editoijaksi.

Toki tästä on myös myönteisempiä mielipiteitä. Itse kuitenkin pidän kiinni käsityöstä ja omasta piirrostaidostani enkä aio ulkoistaa näitä tietokone applikaatioille. Digitaalisuus ja erilaiset tulosteet ovat väylä, jota pitkin tekoäly valuu taidekentälle. Myös tästä syystä pidän huolta, että oma taiteeni erottautuu jatkossakin ihmiskäden tekemäksi. No, saatan olla tässä hieman luddiitti. Mutta joka tapauksessa aion jatkaa tekoälyvapaan taiteen tekemistä ateljeeni hiljaisuudessa niin kuin ennenkin.

Tarkemmin digitalisaation vaikutuksesta taiteeseen tässä kirjoituksessa.