Pekka Hannula

(Alkuperäinen teksti 2010. Tekstin viimeisin päivitys 4.6.2023)

Pekka Hannula

Taidegrafiikan vedosten merkinnät

Taidegrafiikan vedosten merkitseminen ja signeeraaminen taiteilijan toimesta on melko tuore käytäntö. Se on kehittynyt tavaksi 1800-luvun lopulta alkaen, kun taidegrafiikka alkoi eriytyä omaksi erilliseksi taiteen lajikseen ja taidegraafikot omaksi erityiseksi taiteilija-ammattikunnaksi. Syntyi tarve korostaa taidegrafiikan originaalia luonnetta taiteilijan itsensä tekemänä taiteena ja tehdä selkeä pesäero kirjapainotuotteisiin rajoittamalla painosten (vedosten) määriä. Teossarjojen numerointi on vakiintunut laajemmin yleiseksi käytännöksi vasta 1930-luvulla.

Taidegrafiikka on monistettavaa taidetta. Teos valmistetaan painolaatalle, josta otetaan yksi vedossarja. Normaalisti vedoksia otetaan korkeintaan muutamia kymmeniä, jottei taidegrafiikan uniikkia luonnetta kadoteta. Yli 100 vedosta ylittäviä sarjoja ei suositella otettavaksi. Taidegrafiikan teoksista tulisi löytyä numerointi kuvan alta vasemmalta. Esimerkiksi 10/30 mikä tarkoittaa, että työstä on otettu 30 vedosta ja kyseessä on sarjan 10. vedos.

Numeroinnin kanssa on usein jokin kirjanmerkintä, esim. 10/30 Tpl'a (taiteilijan itsensä vedostama). Pelkkä numerointi tarkoittaa, että varsinaisen vedossarjan on vedostanut joku muu kuin taiteilija. Taiteilijan nimen, signeerauksen, paikka on yleisimmin kuvan oikeassa alareunassa ja teoksen nimi kirjoitetaan yleensä kuvan alle keskelle. Merkinnät tehdään yleensä aina lyijykynällä.

Vanhemmassa grafiikassa tekijän nimi tai nimimerkki on tyypillisesti tehty suoraan painolaattaan ja muut paperista mahdollisesti löytyvät nimikirjaimet, leimat ja muut merkit liittyvät yleensä keräilijään, editioiden kustantamiseen, kokoelmaan tai vedoksen omistajaan/omistajiin.

Vaikka sarja on merkitty esimerkiksi 40 vedoksen suuruiseksi, tämä ei takaa, että vedossarja olisi kokonaan vedostettu. Yleisesti taidegrafiikkaa vedostetaan vain osa sarjasta kerrallaan ja taidegraafikon pitäisi kirjata työkirjaansa otettujen vedoksien määrä. Vedossarjoja jää myös lopullisesti vajaaksi painolaattojen vaurioitumisen tai muun syyn takia. Vedostamisen jaksollisuus tai osittainen viivästyminen ei vaikuta teoksen valmistusvuoden merkintään.

A.P.

A.P. tai A/P tai AP eli Artist's proof on E.A. merkinnän englanninkielinen ilmaus, jolla tarkoitetaan ns taiteilijasarjan vedoksia. Kts. E.A..

A.P.D.R

Vanhaan grafiikkaan liittyvä “copyright”-merkintä 1600-luvun lopun ja 1700-luvun alun Ranskasta. Avec Privilège Du Roi (kuninkaan luvalla). Joskus myös muodossa C.P.R. Cum Privilegio Regis.

A tergo

Termiä käytetään, kun vedoksen merkinnät ja esim. signeeraus ovat vedoksen kääntöpuolella. Termin käyttö on hyvin harvinaista.

Avant la lettre

Ransk. "ennen nimikirjoitusta". Vanhempaan taidegrafiikkaan liittyvä termi tarkoittaa sellaista vedosta, joka on otettu painolaatasta ennen kuin laattaan on kaiverrettu esim. taiteilijan ja kaivertajan nimet. Liittyy lähinnä vanhempaan taidegrafiikkaan.

Bon a' tirer

Käytetään myös B.A.T. tai BAT lyhennettä. Tämä on vedos, jonka taiteilija ottaa ulkopuoliselle vedostajalle malliksi. Vedoksia on aina yksi, jota ei ole numeroitu. Englanninkielisessä maailmassa Colour Proof merkinnällä tarkoitetaan oikean värisävyn etsimiseen liittyviä vedoksia, joita on otettu ennen varsinaista BAT eli Final Proof vedosta.

C.P.

C.P tai CP tai C/P eli Cancellation Print, joka on yliviivatusta painolaatasta otettu vedos, jolla todistetaan se ettei laatasta voi ottaa lisää vedoksia. Kts. mitätöintlvedos.

Del. 

Vanhaan taidegrafiikkaan liittyvä “piirsi tämän” -merkintä. Viittaa siis painolaatan piirtäjään. Joskus myös Delineavit.

E.A.

E.A. ja A.P. eli Épreuve d'artiste ja Artist's proof tarkoittavat ns. taiteilijasarjan vedoksia. Taiteilija voi ottaa omaan käyttöönsä pienen sarjan vedoksia. Taiteilijasarja saa olla enintään 10% varsinaisesta vedossarjasta ja myös taiteilijavedosten tulisi olla numeroituja. Esim. 2/3 E.A.. Numerointi voidaan tehdä myös ns. roomalaisin numeroin, II/III E.A.. Jos taiteilijasarjan vedoksia ei ole numeroitu, niin ei ole varmuutta paljonko vedoksia on liikkeellä. Monesti käytännössä E.A. merkintä muuttuu helposti muotoon EA ilman pisteitä. Taiteilijasarjan vedoksista voi löytyä kirjavia merkintöjä EA tai E/A tai E.A. tai AP tai A/P tai A.P. tai joskus jopa taiteilijoiden omavaltaisia ranskaa ja englantia tai jotain muuta kieltä sekoittavia merkintöjä kuten E/P tai E.P. tai EP tms.

E.E.

Katso koevedos.

E.O.

E.O. tai EO. eli Estampe Originale. Originaalia – painolaatalta vedostettua – taidegrafiikkaa kuvaava harvemmin suomessa käytetty merkintä. Katso originaaligrafiikka.

Épreuve de passe

Vanhaan grafiikkaan liittyvä varalla olevien vedosten merkintä. Näillä vedoksilla korvattiin isojen litografia vedossarjojen vaurioituneita vedoksia.

E.T. 

E.T. tai ET eli Eget tryck, eget tryk. Skandinaavinen vastine Tpl’a merkinnälle. Taiteilija on itse vedostanut työn. (Merkintää tapaa usein myös ilman numerointia, jolloin sillä merkataan yksilöllistä ja taiteilijan itsensä vedostamaa teosta.)

État

Katso työvedos.

E.v.

E.v. tai EV tai E/V tai E.V. merkintää käytetään silloin kun painolaatalta otetaan yksilöllisiä ja hieman toisistaan poikkeavia vedoksia, voidaan sarja merkitä ns. muunnelluksi sarjaksi, Edition variable tai édition variée. E.v. 1/7, E.v. 2/7 jne. Tällöin vedosten numerointi kuvaa muuntumisen eri vaiheita ja jokainen vedos on siis hieman erilainen. Muunnellussa sarjassa usein yhdistetään monotypiamenetelmiä varsinaisen laatan painojälkeen eri variaatioden aikaansaamiseksi. Merkintää kohtaa harvoin.

Exc.

Vanhaan grafiikkaan liittyvä vedossarjan, edition kustantajaa ilmaiseva merkintä. Myös exud. tai excudit. 

F.

Myös fec. tai fecit. Vanhaan grafiikkaan liittyvä teoksen tekijään viittaava merkintä. Jos kuvasta ei löydy muita merkintöjä, on tekijä myös laatan kaivertaja, vedostaja jne.

Imp. 

Myös impressit, “on painanut”. Vanhaan grafiikkaan liittyvä vedostajan kertova merkintä.

H.C.

Hors Commerse tarkoittaa ei kaupallista vedosta, joka ei ole tarkoitettu myyntiin. H.C.-vedoksia saisi olla vai muutama ja nekin tulisi numeroida. Valitettavasti tästä ei ole yhtenäistä käytäntöä. Joskus käytetään myös Presentation Proof ilmaisua. Tämä sekoitetaan helposti ns. Vedostajan vedoksen (P.P.) kanssa, josta alempana. Englanninkielisessä maailmassa H.C. merkintää vastaa N.F.S. not for sale. Vanhentunut Hors tirage “ilman painosta” on käytännössä jäänyt pois ja korvautunut H.C. merkinnällä.

H.M.P., H.P.M. ja H.M.M.

H.M.P ja H.P.M ja H.M.M. eli Hand Modified Print, Hand Painted Print ja Hand Modified Multiple tarkoittavat vedoksia, joita on jatkettu esimerkiksi maalaamalla tai liimaamalla vedokseen jotain. Tässä liikutaan taidegrafiikan alueelta maalauksen, kollaasin ja sekatekniikoiden suuntaan.

Koevedos

Koevedoksilla etsitään ja testataan valmiille työlle sopivaa vedostustapaa ja oikeaa väriä. Merkitään KV tai K.V. tai Koevedos ja lisätään roomalaiset numerot esim. Koevedos I, II jne. Käytössä myös merkinnät Test Proof tai Trial Proof tai T.P. tai Épreuve d'essai, mikä on lyhennettynä E.E. tai EE.. Skandinaviassa käytössä myös P.T. eli Provtryck.

Mitätöintivedos

Kun sarja on kokonaan vedostettu, otetaan tuhotusta, yliviivatusta laatasta vielä Cancellation Print, Cancellation Proof tai C.P. tai C/P tai CP merkitty vedos. Tällä voidaan todistaa, ettei sarjasta enää voi ottaa vedoksia. Käytäntö mitätöinnin kanssa vaihtelee taiteilijakohtaisesti. Yleisesti voi kuitenkin todeta, ettei käytäntöä nykyisin juurikaan noudateta.

Monotypia, monoprint

Monotypia on painolaatan avulla tehty ja taidegrafiikkaa muistuttava uniikkiteos. Painolaattana voidaan käyttää esim. kiillotettua kuparia tai pleksilasia, jolle haluttu kuva ensin maalataan ja sitten painetaan. Käytännöt monotypioiden merkinnöistä vaihtelevat. Joko kirjoitetaan sana Monotypia tai käytetään 1/1 merkintää uniikkivedoksen tapaan. Englanninkielsessä maailmassa kohtaa merkintöjä M.T. tai MT tai M/T tai käytetään nykyaikaisempaa termiä monoprint (MP, M/P, M.P.), jolla tarkoitetaan millä tahansa tekniikalla tehtyjä ja painolaatalta otettuja yksilöllisiä vedoksia. Teoksen voi myös signeerata aivan kuten minkä tahansa paperille tehdyn uniikkitaideteoksen.

Nimimerkki kuvassa, laatan painojäljen alueella

Laatalle kaiverrettu, painokuvan alueella oleva nimimerkki voi tarkoittaa taiteilijaa, levyn kaivertajaa, levyn painajaa tai kustantajaa. Yleinen vanhassa grafiikassa. Nykyisin nimimerkkejä tapaa lähinnä jäljennöksissä. Nykypäivän taiteilijat signeeraavat nimensä laatan painojäljen alle oikealle jokaiseen vedokseen erikseen. Ransk. Lettre, engl. Proof Before Letters.

N.F.S. 

Not for sale. H.C. merkinnän englanninkielinen vastine. Kts. H.C..

Omistus, omistuskirjoitus

Omalle erilliselle riville/riveille muiden merkintöjen alle. Omistuskirjoitus voi aiheuttaa (esteettisiä) ongelmia kehystyksessä, kun kehyspahvin aukon koko venyy epäsymmetrisesti.

P.P.

PP tai P/P tai P.P. eli vedostajan vedos, joita on vain yksi. Vedostaja saa jokaisesta vedostamastaan teoksesta itselleen yhden vedoksen. Käytetään myös Vedostajan vedos, Printer's proof tai P.I. eli Prueba de Impresor tai Prova di Stampatore tai E.I. eli Epreuve d’imprimeur jne. eri kielisiä merkintöjä tai vain taiteilijan kirjoittamaa omistuskirjoitusta.

P.T.

PT eli Provtryct. Skandinaavinen vastine K.V. merkinnälle. Kts. Koevedos.

R.T.P. 

Myös RTP, eli Right To Print, vedostajalle otettu mallivedos. Englanninkielinen vastine Bon a' tirer eli B.A.T. -merkinnälle.

Signeeraus, nimikirjoitus, signatuuri, tunnuke

Signeerauksen, tekijän nimen paikka on yleisimmin kuvan alla oikealla, joskus myös vasemmalla. Tämä on taiteilijan päätettävissä. Vedosten signeeraus on tullut tavaksi vasta 1800-luvun lopulla. Aiemmin tekijän nimi tai nimimerkki kaiverrettiin suoraan laattaan. Signeerauksiin liittyvä harmillinen ilmiö on toisinaan niiden epäselvyys. Tästä syystä hieman tuntemattomampia taidegrafiikan tekijöitä voi joskus olla vaikeaa tunnistaa. Taiteessa käytettävä signeeraus on kuitenkin eri asia kuin tavanomainen allekirjoitus. Eli mikään ei estä teosten signeerausta erilaisella selkeästi luettavalla tyylillä. Kirjasimiin liittyvä kirjapainotermi tunnuke voi tarkoittaa myös taitelijan nimen lyhennettä.

S.P. 

S.P. tai SP tai S/P eli Special Proof, erityispainos. Ylimääräinen numeroitu vedossarja, editio, joka yleensä omistetaan jollekin tietylle taholla tai käyttötarkoitukseen.

T.P.

T/P tai TP tai T.P. eli Test Proof, Trial Proof. Englanninkielinen vastine K.V. merkinnälle. Kts Koevedos. 

Tpl'a

Jos taiteilija itse vedostaa teoksensa, niin hän merkkaa kirjaimet T.P.l'a numeroiden jälkeen. Käytännössä pisteet kuitenkin jäävät usein pois (esimerkiksi 12/30 tpla). Merkintä on lyhennys ranskan kielestä: tirée par l'artiste, joka tarkoittaa "taiteilijan itsensä vedostama".

Työvedos, T.V.

Työvedoksia otetaan työskentelyn aikana syövytysten jälkeen. Niiden avulla seurataan työn etenemistä. Merkintä joko Työvedos I, II jne. tai Épreuve d'état I, II jne. Yleensä kuitenkin lyhyemmin I état, II état jne. Jotkut taidegraafikoista merkkaavat työvedokset vain T.V. tai TV tai eivät merkkaa niitä lainkaan. Työvedoksia ei nimittäin yleensä säilytetä ja siksi merkintä tavoissa on vaihtelua. Joskus työvedoksilla kuitenkin esitellään työskentelyn eri vaiheita. Harvinaiset merkinnät Épreuve nature ja Épreuve retrousée liittyvät myös työ- tai koevedoksiin.

Uniikkivedos

Uniikkivedos on normaaliin tapaan valmistettu ja laatoilta painettu grafiikan teos, jota on vedostettu vain yksi kappale. Yleensä käytetään merkintää 1/1 kuvan alla vasemmalla. Painolaatan valmistaminen (kaiverrus, syövytys tai muu muokkaus) erottaa uniikkivedoksen monotypiasta, jossa painoväri levitetään maalauksellisesti muokkaamattomalle sileälle laatalle.

U.S.

U.S. tai US tai U/S eli Unique State on englanninkielisen maailman merkintä, jolla voidaan merkata esim. vedossarjasta yksilöllisesti poikkeava vedos. Myös tässä, kuten kaikissa uniikeissa vedoksissa, käytetään lisäksi 1/1 numerointia.

U.P.

U.P. tai UP tai U/P eli Unique Print on englanninkielisen maailman merkintä uniikkivedoksille. Kts. uniikkivedos.

V.E.

V.E. tai VE tai V/E eli Variable Edition on englanninkielisen maailman merkintä Edition variable eli E.v. merkinnälle. Kts. E.v..

Vedostajan leima

Väritön taidegrafiikan vedokseen puristettu leima, joka kertoo teoksen vedostajan tai kustantajan. Yleensä teoksen alla lähellä signeerausta tai teoksen takana. Vedoksen takapinnalla olevat leimat usein himmeällä painovärillä sävytettyjä, joskus myös numeroituja juoksevasti kynällä.

W.P.

W.P. tai WP tai W/P eli Work Proof on englanninkielinen vastine työvedokselle. Kts. Työvedos.

Joitakin taidegrafiikan vedoksiin liittyviä termejä

Catalogue raisonné

Catalogue raisonné on taiteilijan tuotannon luettelo. Catalogue raisonné voidaan tehdä myös osasta tuotantoa esim. keskittyen taidegrafiikan teoksiin. Se on taiteen tutkimukseen, taidehistorian ja museoiden työskentelyyn liittyvä julkaisu. Luetteloon voidaan kirjata laajasti monenlaisia teoksiin liittyviä asioita kuten: tekniset tiedot, paperi, painoväri, sanallinen kuvaus, se missä näyttelyissä kukin teos on ollut ja mistä kokoelmista teoksia löytyy, omistajat, teokseen liittyvä kirjallisuus ja kirjoitukset mediassa, kritiikki ja tutkimukset, mahdolliset väärennökset jne. Eli ylipäätään lähes kaikkea mahdollista teoksiin liittyvää ja oleellista tietoa taiteilijasta voidaan kirjata luetteloon.

Digitaalivedos

Digital Print. Digitaalisesti käsitelty, tietokoneen avulla tehty ja tulostimella aikaansaatu vedos. Digitaalivedos on yleistermi. Esimerkiksi Pigmenttivedos, eli mustesuihkutuloste sekä lasertulostus ovat digitaalisia tulostusmenetelmiä. Digitaalivedos voidaan tehdä mistä tahansa sähköisessä muodossa olevasta kuvatiedostosta. Ja se voidaan painaa (tulostaa) erilaisille pinnoille – metalli, lasi, muovi, puu, kangas, paperi jne. Maalausta muistuttava kuva saadaan painamalla se kankaalle. Taidegrafiikkana esittäytyvät tulosteet tulostetaan tulostimella vastaavalle painopaperille kuin tavanomaiset laatalta käsinvedostetut taidegrafiikan vedokset.

Painolaatattomat tietokoneavusteiset digitaaliset tekniikat jakavat mielipiteet. Oma kantani on, että taidegrafiikan keskiössä on fyysinen painolaatta, jota taiteilija itse työstää; ja painoprässi, jonka avulla vedokset otetaan; ei tietokone, kuvankäsittelyohjelmat tai tulostin.

Diptyykki

Kaksiosainen kuva. Taidegrafiikassa diptyykki tarkoittaa esim. kahden vedoksen yhdistämistä yhdeksi kokonaisuudeksi tai vedosta, jossa kuva on painettu kaksi laattaa rinnan.

Faksimile

Näköispainos. Kopio, reproduktio alkuperäisestä. Tulee latinasta fac simile, tehdä samanlaiseksi. Taidegrafiikan yhteydessä faksimile on alkuperäisen vedoksen näköinen kopio. Erehdysten välttämiseksi ne on usein merkattu leimalla ja numerolla. Museot käyttävät usein alkuperäisen näköisiä kopioita tiettyjen teosten esittelyssä yleisölle.

Originaalivedos, originaaligrafiikka

Original Print. Voidaan merkitä E.O. tai EO. tai Estampe Originale. Taidegrafiikan ydinalue, jossa taidegrafiikan teos piirretään tai muuten työstetään painolaatalle. Keskiössä on käsityö ja fyysinen painolaatta, josta taidegafiikan vedos otetaan painokoneen (painoprässin) avulla. Vedostuksen suorittaa joko taiteilija itse tai ammattimainen vedostaja. Esimerkiksi digitaalivedokset eivät ole originaaligrafiikkaa, vaan sähköisestä kuvatiedostosta tehtyjä tulosteita.

Pigmenttivedos

Eli mustesuihkutuloste. Yleisimmin valokuvissa käytetty “vedostustekniikka”. Painolaataton digitaaliseen kuvaan perustuva tekniikka. Katso yllä: digitaalivedos.

Painokuva

Kirjapainossa tehty kuva, jonka aiheena voi olla myös taideteos. Kyseessä on kuitenkin kirjapainotuote, joka ei ole taidegrafiikkaa vaikka “vedokset” olisivatkin numeroitu ja signeerattu taiteilijan toimesta. Esimerkiksi taiteilijan omasta maalauksesta, grafiikkaa muistuttavasta piirroksesta tai muusta teoksesta tehty painokuva ei ole taidegrafiikkaa, vaikka sen painattaminen tapahtuisi taiteilijan itsensä toimesta.

Passepartout

Paspartuuripahvi, kehyspahvi, paspis, paspa. Kuvaa, painolaatan jälkeä ympäröivä aukkopahvi, jota käytetään vedosten suojaamiseen ja kehystämiseen. Aukon reunat leikataan yleensä viistoon leikkurilla tai käsin.

Vastavedos

Vastavedos otetaan ajamalla kostea paperi prässin läpi yhdessä juuri vedostetun toisen vedoksen kanssa. Vastavedoksen avulla voi tarkkailla keskeneräisen työn etenemistä ja arvioida laatan jatkotyöstämistä. Saman voi tehdä myös peilin avulla suoraan työvedoksesta. Laatta on vedoksen peilikuva ja tämä tuottaa joskus monivaiheisessa työskentelyssä arviointivaikeuksia. Vastavedokset ovat huonolaatuisia eikä niitä säilytetä.

Vedoskirja

Taidegraafikon työkirja, johon kootaan tiedot kustakin teoksesta ja otettujen vedosten määrät, numeroinnit yms. tarpeelliset teostiedot. Vedoskirja on välttämätön varsinkin jos teoksen vedostaminen tapahtuu jaksottain.