Tekoälyn vaikutuksista taiteeseen ja taiteilijan ammattiin. Pohdintoja tekoälytaiteesta, taiteilijan ammatin muutoksesta ja taiteilijaneron paluusta ja käsityöläisyyden ahdingosta. Tekoäly tunkeutuu taide-esineiden maailmaan tulosteiden kautta. Tätä kehitystä taidegraafikko Pekka Hannula taide-luddiittina vastustaa ja perustelee miksi. Samalla blogilla on myös muita tekstejä tekoälystä ja taiteesta.
Read Moretekoäly
Digitaalivedos – taidetta vai markkinagrafiikkaa?
Välillä törmää taidegrafiikan vedoksiin, joiden tekniikaksi on ilmoitettu digitaalivedos, digital print. Kyse on tulostustekniikoista, joiden avulla sähköisessä (digitaalisessa) muodossa oleva kuva painetaan (tulostetaan) jollekin pinnalle. Digitaalinen painotekniikka on parin vuosikymmen aikana kehittynyt isoin harppauksin, niin että kuvia voidaan tulostaa hyvin erilaisille pinnoille: lasille, muoville, metallille, kankaalle, paperille, kartongille jne. ja myös eri muotoisille pinnoille. Kun tulostamista sovelletaan taidegrafiikassa, niin grafiikan vedos tulostetaan vastaavalle taidegrafiikan painopaperille kuten grafiikassa muutenkin käytetään. Yleisin menetelmä on mustesuihkutulostus (pigmenttivedos).
Suhtaudun digitaalivedoksiin suurella varauksella. Taidegrafiikan ytimessä on fyysinen painolaatta, jonka taiteilija valmistaa ja josta vedokset otetaan käsityönä mekaanisen painoprässin avulla. Laatan valmistus edellyttää käsityötaitoa, piirustustaitoa ja vedosten ottaminen (vedostaminen) on oma taitolajinsa ja se on aivan oleellinen osa taidegrafiikan tekoa. Teos syntyy vedostamisen kautta. Grafiikka tulee kreikan sanasta grafein, joka tarkoittaa piirtämistä, kaivertamista ja kirjoittamista. Taidegrafiikka on piirrostaidetta. Siinä liikutaan piirtämisen ja viivojen maailmassa. Tämä on taidegrafiikan ydin.
Kun sähköisessä muodossa olevia kuvia käsitellään tietokoneella ja tulostetaan ne tulostimella, niin kyse ei ole originaalista taidegrafiikasta, vaan jonkinlaisesta markkinagrafiikasta. Tietokoneeseen, kuvankäsittelyohjelmiin – ja jatkossa yhä enemmän myös tekoälyyn – nojaava työskentely ei edellytä taidegrafiikan tekoon liittyvää käsityö-tieto-taitoa, vaan lähes kuka tahansa asiasta kiinnostunut kykenee tulosteen tulostamaan. Toivon että taitelija pysyy taiteilijana eikä muutu tässä kehityksessä editoijaksi.
Toki tästä on myös myönteisempiä mielipiteitä. Itse kuitenkin pidän kiinni käsityöstä ja omasta piirrostaidostani enkä aio ulkoistaa näitä tietokone applikaatioille. Digitaalisuus ja erilaiset tulosteet ovat väylä, jota pitkin tekoäly valuu taidekentälle. Myös tästä syystä pidän huolta, että oma taiteeni erottautuu jatkossakin ihmiskäden tekemäksi. No, saatan olla tässä hieman luddiitti. Mutta joka tapauksessa aion jatkaa tekoälyvapaan taiteen tekemistä ateljeeni hiljaisuudessa niin kuin ennenkin.
Tarkemmin digitalisaation vaikutuksesta taiteeseen tässä kirjoituksessa.