• Welcome
  • Prints
  • Collage
  • Expandism
  • Tilausteos
  • Lovetrees
  • Blog
  • CV
  • Contact
  • Mitä on taide?
  • Kollaasin tekniikka
  • Vedosten merkinnät
  • Piirtämisjumppa
  • Expansion Motivated Art
  • Menu

Pekka Hannula

Pekka Hannula – Artist and printmaker
  • Welcome
  • Prints
  • Collage
  • Expandism
  • Tilausteos
  • Lovetrees
  • Blog
  • CV
  • Contact
  • Mitä on taide?
  • Kollaasin tekniikka
  • Vedosten merkinnät
  • Piirtämisjumppa
  • Expansion Motivated Art
Blogi RSS
processed_20200229_092251.jpg

Rautakloridin lämmitystä

March 08, 2020 in taidegrafiikka

Käytän grafiikan kuparisten painolaattojen syövyttämiseen rautakloridia. Tila jossa syövyttäminen  tapahtuu on kellarissa, joka on tavanomaista viileämpi näin talviaikaan. Kun lämpötila laskee 16–17 asteeseen, hapon teho katoaa. Happo ”puree” laattaa parhaiten kun lämpötila on selvästi yli 20 astetta. Tämä on ollut minulle ongelma talvella, jota olen ratkonut lämmittämällä happoa lämpölevyllä tai pitämällä hapon säilytyspulloa lämpimässä paikassa.

Nykyinen ratkaisuni on kuitenkin parempi. Olen sijoittanut pienen sähköpatterin suoraan happoaltaan alle hyllylle. Patteri on aavistuksen liian korkea, mutta rautalangalle kallelleen viritettynä se pitää hapon tasaisesti sopivassa lämpötilassa. 

Kannellisen ison happoaltaan sisällä minulla on pienempi allas, jonka käyttö on mielekkäämpää pienien laattojen kanssa. Sen vieressä on vesiallas, jonne plumpsautan syövytetyt laatat ”esipesuun”. Tällä vältän sotkut lavuaarissa. Rautakloridi on myrkytöntä ja sopii hyvin kodin yhteydessä oleviin ateljeetiloihin. Siksi se on paras happo minulle. Se on kuitenkin harmillisen sotkevaa ainetta. Jos jonnekin pisaroita lentää niin siinä ne sitten ovat. Vesialtaan käyttö on minulla työskentelyn kautta muodostunut tapa. jolla torjun tuota harmia.  

20200305_104842.jpg
Blogi RSS
Tags: syövyttäminen, happoallas, rautakloridi, taidegrafiikka, painolaatta, lämpötila
Comment
processed_20200229_161442.jpg

Metalligrafiikan painoprässin huovat

February 29, 2020 in taidegrafiikka

Välillä törmään kysymykseen taidegrafiikan painokoneen, prässin huovista. Siihen, pitäisikö niitä olla useampia vai riittääkö vain yksi huopa? Huopaan liittyviä käytäntöjä on ilmeisen monia ja taidegraafikoilla on omat mieltymyksensä.

Vedostamisen perinne, joka välittyy alan kirjallisuudessa, on tässä kuitenkin yksiselitteinen. Syväpainoa kun vedostetaan, prässissä on useampia eripaksuisia ja laatuisia huopia. Eichenbergin[1] The Art of the Print opuksessa puhutaan taidegraafikoiden vaihtelevista mieltymyksistä 3-5 huopakerroksen välillä. Tämä kirjan mukaan peruskäytäntö on latoa huovat niin, että tihein ohut 1/16 tuumainen jää alimmaksi laattaa vasten ja huokoisemmat tulevat 1/8 ja 1/4 päälle. Yhdistelmiä vaihdellaan hieman eri tekniikoiden ja painopaperien mukaan.

Tuulikki Pietilän[2] mukaan huopia ”on oltava vähintään 2-3, mielellään useampia.” Lähimmäksi levyä Pietilä sijoittaa ohuen ja joustavan ”hiushuovan”. Pietilä on ilmeisesti omaksunut kantansa Taidegrafiikan menettelytapoja kirjasta,[3] jossa suositellaan yhtä paksumpaa ja kolmea neljää erivahvuista ohutta ”joutsenennahkaa”.

Tässä on ilmeisesti kaksi koulukuntaa, sillä suomalaisen taidegrafiikan kehittäjän Aukusti Tuhkan kirjassa[4] puhutaan vain ”painohuovasta”. Myös kirjan painamisen kaaviokuvassa on selkeästi yksi huopa. Ilmeisesti Tuhkan ateljeessa myös vedostettiin yhdellä huovalla, sillä isäni, joka työskenteli Tuhkan pajassa ja oli myös Tuhkan kirjassa vedostuksen mannekiinina, käytti yhtä huopaa viivasyövytysten vedostuksessa. Viime vaiheessa huopa oli aika paksu, lähes 10mm, mikä aiheutti Korson valuraudan prässin liukulaakereille ongelmia, koska paksu huopa vaati kovan puristuksen.

Itse en ole pitänyt yhdestä paksusta huovasta. Oma huopamakuni on Tuula Lehtisen Metalligrafiikka kirjan mukainen[5], jossa levyä lähinnä on 2mm tiivis huopa ja päällä 3mm pehmeämpi. Ehkä tämä on hyvä keskitie yhden ja kolmesta viiteen välillä. Ainakin etsausten kanssa tämä toimii hyvin.

Kirjallisuudesta ei löydy tietoa miksi huopia on ryhdytty käyttämään kerroksina. Mihin kerroksellinen huopakäytäntö perustuu?

[1] Eichenberg, F. 1976. The Art of the Print. Masterpieces – History – Techniques. 3rd edition. New York, USA: Harry N. Abrams, Inc., Publishers. 300-301 s.

[2] Pietilä, T. 1978. Metalligrafiikka. Jyväskylä: Luova Grafiikka ry. 108 s.

[3] Sallberg, H. 1937. Taidegrafiikan menettelytapoja. Suom. Erkki Kulovesi. Helsinki: Suomen Graafilliset taiteilijat ry. 57 s.

[4] Tuhka, A. 1957. Taidegrafiikka. Porvoo, Helsinki: WSOY. 38, 47 s.

[5] Lehtinen, T. 1992. Metalligrafiikka. Helsinki ja Jyväskylä: Kustannusosakeyhtiö Taide ja Luova Grafiikka ry. 102 s.

Blogi RSS
Tags: etsaus, painoprässi, metalligrafiikka, huovat, painohuovat, etsausprässi, taidegrafiikka, vedostaminen
Comment
processed_20200224_112814.jpg

Grafiikan prässi

February 25, 2020 in taidegrafiikka

Niin kuin auringon ilmestyminen talven pimeyden jälkeen saa mielen hymyilemään, niin myös hartaasti odotetun uuden etsausprässin saapuminen piristi päivää. Hyvin se oli pakattu.

Ensimmäinen prässini oli Leppäsen tekemä. Sen myin kun isän jäljiltä minulle jäi myös Korson valurautainen malli, joka oli hankalan sijoituspaikkansa takia helpompi pitää. Jokin aika sitten päätin kuitenkin luopua myös siitä, sen epäkäytännöllisyyden, raskaan rakenteen ja edessä olevien korjausten takia.

Uusi prässi on näppärän oloinen pyörillä olevalla jalustalla liikuteltava Halepress, joka on jatkanut Leppäsen prässien valmistamista. Telan leveys 40 cm mikä varmaan riittää minulle, kun suuri osa grafiikastani on pienikokoista. Mietin aika kauan jatkanko 60 cm telan leveydellä, kuten aiemmissa prässeissä. Pienempi koko ja helppo liikuteltavuus kuitenkin käänsivät valintani M40 malliin.

Kun laatat ovat pieniä, ovat paperitkin pieniä. Työpöytien pinta-alaa ei tarvita niin paljon, eikä happoallas ja levyjen puhdistuspaikka vaadi liikoja tiloja. Kaikki pysyy kompaktina ja mahtuu normaaliin työtilaan, jossa teen muutakin kuin taidegrafiikkaa.

Mukava nähdä miten prässi käytännössä toimii. Heti kun saan sen kasaan, huovat muokattua ja vähän testilaattaa vedostettua, pääsenkin tositoimiin pienen tilaustyön tekemisen kanssa.

Siirtelin prässin osissa ateljeehen kottikärryllä.

Siirtelin prässin osissa ateljeehen kottikärryllä.

Prässi on tässä käyttövalmiina. Käyttö alkaa uusien huopien muokkaamisella. Eli huopia ajellaan telojen läpi, jotta ne muokkaantuvat vedostamista varten.

Prässi on tässä käyttövalmiina. Käyttö alkaa uusien huopien muokkaamisella. Eli huopia ajellaan telojen läpi, jotta ne muokkaantuvat vedostamista varten.

Blogi RSS
Tags: taidegrafiikka, painoprässi, etsausprässi, etsaus, metalligrafiikka
Comment
20200222_173911.jpg

Teosvälitystä 2020 Kaapelitehtaalla

February 23, 2020 in jälleenmyynti, näyttely, raha

Tämän vuotinen Suomen Taidegraafikot ry:n ja Kuvanveistäjäliiton yhteinen teosvälitystapahtuma TEOS 2020 Helsingin Kaapelitehtaalla lähti omalta osaltani hyvin käyntiin. HUS Taidekokoelmaan hankittiin kaksi kollaasiani. Kiitokseni kokoelman taideasiantuntijoille.

Teosvälitys on itselleni tärkeä tapahtuma, koska tilausteosten tekemiseen keskittyvänä taiteilijana pidän omia näyttelyitä todella harvoin. Viimeksi pidin Helsingissä kunnollisen gallerianäyttelyn 23 vuotta sitten Galleria Duettossa ja Espoon Kulttuurikeskuksen näyttelystäni on kulunut kohta 13 vuotta. Myös Hämeenlinnan taidemuseon 2xHannula yhteisnäyttelystä isäni Simo Hannulan kanssa on vierähtänyt aikaa pian 16 vuotta.

Osallistun lähinnä erilaisiin yhteisnäyttelyihin ja tempauksiin, joihin minulla on mahdollisuus keskittyä paremmin tilausteosten tekemisen lomassa ja joiden kulurakenne on taiteilijalle järkevä. Yksityisnäyttelyissä kulurakenne ei sitä ole ja ne ovat olleet itselleni aina tappiollisia suhteessa näyttelyyn käytettyyn työaikaan.

Teosvälitystapahtuma on niitä harvoja tilaisuuksia, joissa olen teosteni kautta yleisön kohdattavissa. Tekemäni tilausteokset tyypillisesti ilahduttavat lähinnä tilaajaa ja tämän verkostoja, harvemmin isoja joukkoja.

Itseni kaltaisille taiteilijoille TEOS 2020 teosvälitystapahtuma ja muut vastaavat (taiteilijalle lähes kuluttomat) esille laitot, kuten myös taidelainaamot, ovat tuiki tärkeitä. Väittäisin, että tämän vuotisessa tilaisuudessa on mukana useita taiteilijoita, joille TEOS 2020 jää ainoaksi esiintymiseksi tai kohtaamiseksi yleisön kanssa tänä vuonna. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun tilaisuudessa käy.  Joidenkin taiteilijoiden teoksia näkee vain siellä.

Blogi RSS
Tags: teosvälitys, kokoelma, teosmyynti, yleisö, messut
Prev / Next